keskiviikko 31. elokuuta 2011

Käytännön käytettävyysvihje: hanki oikeaa ulkopuolista näkemystä

Käyttöliittymäsuunnittelussa - niinkuin monessa muussakin asiassa - sokaistuu helposti omaan tekemiseensä.  Sokaistumista tapahtuu yksilöillä mutta myös firmankin tasolla. Sen vuoksi ulkopuolinen näkemys käyttöliittymäratkaisuihin on tarpeellista.

Ulkopuolista näkemystä käytettävyyteen saa kahdella päämenetelmällä: 
  1. ulkopuolisen käytettävyysasiantuntijan tekemä asiantuntija-arviointi
  2. käytettävyystestaus (käyttöliittymän testaus loppukäyttäjillä)

Näistä käytettävyystestaus (2) on ehkä se perusratkaisu, mutta esimerkiksi itse olen tehnyt paljon asiantuntija-arviointeja (1). Ja oma kokemukseni on, että asiantuntija-arvioinnit ovat olleet useimmissa tapauksissa parempi ratkaisu kuin käytettävyystestaus:

  • Asiantuntijan läpikäynti on nopeampi ja edullisempi kuin käytettävyystestaus
  • Asiantuntija pystyy katsomaan järjestelmän läpi kattavammin ja analyyttisemmin
  • Asiantuntija-arvion pystyy tekemään hyvinkin varhaisessa vaiheessa käyttöliittymäsuunnittelua

On selvää, että asiantuntija-arvioinnin laatu riippuu hyvin voimakkaasti arvioijasta. Mutta sama ilmiö on havaittu myös käytettävyystestauksen suhteen: testien laatu riippu voimaakkaasti siitä, kuka tekee testit (ks. CUE-tutkimukset). Tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia menetelmien laadun suhteen.

Käytettävyystestaus on kuitenkin menetelmä, jota olisi sitten jossain välissä syytä käyttää. Mutta mielestäni liian usein sen käyttöön syöksytään liian epäkypsillä suunnitteluratkaisuilla.

Ulkopuolinen näkemys kannattaa hankkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mielellään jo ennenkuin toteutus alkaa. Mitä pitemmälle arviointia lykätään, sitä työläämmäksi tulee mahdollisten muutosten tekeminen.

Ja vielä varoitus parista sudenkuopasta:

  • Käyttöliittymän katselmointi asiakkaan kanssa ei ole tuloksellinen käytettävyyden arviointimenetelmä. On ihan eri asia tehdä käytettävyystestaus (= laittaa käyttäjät käyttämään järjestelmän protoa) kuin käydä läpi käyttöliittymäratkaisuja neuvottelussa asiakkaan kanssa. 
  • Järjestelmän koekäyttö käyttäjillä ei niin, että käyttäjät antavat palautetta, ei ole sama kuin käytettävyystestaus. Käytettävyystestaus perustuu testaajien (käytettävyysasiantuntija, suunnittelutiimi tms.) jäsentämään arviointiin käyttäjien suoritumisesta. Käyttäjien antama palaute perustuu taas käyttäjien omaan jäsennykseen. Näissä on suuri ero.  

----------------------------------------------------------------
Tämä on viimeinen kirjoituksen tähän blogiin CreaBase-projektin puitteissa  - projektihan päättyy tänään 31.8.2011. Voi olla, että en jatka juuri tämän blogin kirjoittelua - riippuu siitä, missä määrin nimenomaan mobiilikäyttöliittymäasiat ovat itselläni tapetilla. Osahan tämänkin blogin kirjoituksista ovat yleisempiä, niinkuin nämä viimeiset kirjoitukset. 

Tarkoitukseni on kuitenkin jatkaa kirjoittelua ainakin kahteen muuhun blogiin: 
  • Käytettävyysnavigoija -blogi, jossa keskityn yleiseisiin käytettävyysasioihin
  • Hanki käytettävyyttä -blogi, joka käsittelee käytettävyyden varmistamista järjestelmien kilpailutuksessa ja hankinnassa (esimerkiksi kun hankitaan terveydenhuollon järjestelmiä)
Olet tietenkin tervetullut seuraamaan mielenkiintosi mukaan näitäkin blogeja!