Käyttäjän tekemä tiedon syöttö pitäisi minimoida; kun mahdollista, tiedon syöttämistä kannattaa kokonaan välttää. Hyperlinkkejä kannattaa käyttää hyödyksi. Tärkein informaatio tulisi näyttää ensimmäisenä. Virheilmoitusten tulee olla hyödyllisiä. Suositeltavaa käyttää mieluummin pystysuoraa kuin vaakasuuntaista vieritystä.
Mauney ja Masterton (2008) antavat kirjassa HCI Beyond the GUI – Design for Haptic, Speech, Olfactory, and Other Nontraditional Interfaces suunnittelusääntöjä mobiililaitteille. Kirjoittajat jakavat suunnitteluohjeet viiteen eri osioon, joista seuraavaksi on esitetty tiivistetysti toinen osuus, eli suunnittelu pienille näytöille.
Käyttäjän tekemä tiedon syöttö pitäisi minimoida, siksi uusien tiedon syöttämistä tarvitsevien vimpaimien lisäämistä kannattaa aina harkita tarkkaan. Kun mahdollista, tiedon syöttämistä kannattaa kokonaan välttää, esimerkiksi jos laite antaa käyttäjälle ei-kriittistä palautetta, voi olla järkevää käyttää dialogi laatikkoa, joka häviää näytöltä automaattisesti tietyn ajan kuluttua. (Mauney, Masterton, 2008).
Silloin, kun tiedon syöttämistä on pakko käyttää, se kannattaa toteuttaa niin, että siitä on käyttäjälle mahdollisimman vähän vaivaa esimerkiksi, jos käyttäjän pitää syöttää kaupungin nimi, on parempi vaihtoehto käyttää jotain tunnistukseen perustuvaa menetelmää, kuten radiopainikkeita, alasvetovalikoita tai valintaruutuja. Esimerkissä kaupungin nimen syöttämiseen olisi tehokkaampaa käyttää joko valintaa, tai postinumeron syöttämistä. (Mauney, Masterton, 2008).
Hyperlinkkejä voidaan käyttää hyödyksi, kun yhdelle sivulle ei saada mahtumaan riittävästi tekstiä esimerkiksi, kun joku virheilmoitus vaatii yksityiskohtaista tekstimuotoista ohjetta. Hyperlinkkien hyvänä puolena onkin, että niiden avulla jokin tieto voidaan piilottaa, mutta pitää silti helposti saatavilla. Varsinkin tilanteissa, joissa sama tieto näkyy käyttäjälle usein, hyperlinkit ovat käteviä. (Mauney, Masterton, 2008)
Jos tietoa näytöllä ei ole esitetty tarkoituksenmukaisesti, voi jopa vähäinen sisältö näytöllä aiheuttaa sekaannusta. Tärkein informaatio tulisi näyttää sivulla ensimmäisenä ja suurimmalla koolla, riippuen käyttäjän kulloisestakin tehtävästä. Jos tietoa ei voi priorisoida, se kannattaa laittaa loogiseen järjestykseen, (joko aakkostaen tai aikajärjestyksessä), jotta käyttäjän muistikuormaa ei lisätä ja tehokkuus olisi parempi. Tiedon ryhmittely tekee lisäksi tiedon visuaalisesta skannaamisesta nopeampaa. (Mauney, Masterton, 2008).
Virheilmoitusten täytyy olla hyödyllisiä myös mobiiliohjelmistoissa. Virheilmoituksen tulisi koostua kolmesta eri osa-alueesta 1) virheen ainutkertaisesta tunnisteesta, jotta käyttäjä voi etsiä apua jostakin toisesta lähteestä, kuten asiakaspalvelusta. 2) Ongelman kuvauksesta ja 3) mahdollisesta ratkaisusta ongelmaan. Kohdat kaksi ja kolme pitää kirjoittaa käyttäjän ymmärtämällä kielellä. (Mauney, Masterton, 2008)
Ihannetapauksessa sivu mahtuu kokonaisuudessaan näytölle. Monesti tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, esimerkiksi ohjetekstin tai muun informaation takia. Ohjetekstit pitäisi olla mobiilisovelluksissa lyhyitä sovellusten yksinkertaisuuden takia. Pitkät ohjeteksti voivat olla merkki siitä, että käyttöliittymä on liian monimutkainen. (Mauney, Masterton, 2008).
Monimutkaisemmissa sovelluksissa tai www-sivuilla vieritystä on mahdotonta välttää. Tuolloin on suositeltavaa käyttää mieluummin pystysuoraa vieritystä kuin vaakasuuntaista vieritystä, koska Internetin käyttö on tehnyt alaspäin vierityksestä tuttua suurimmalle osalle käyttäjistä. Vaakasuora vieritys taas on vaikeampi ymmärtää, koska lukijan on hankalampi hahmottaa se visuaalisesti. Kun vaakavieritystä kuitenkin tarvitaan, esimerkiksi suurten kuvien tai karttojen yhteydessä, ”vieritysrajojen” käyttö on kannattavaa. (Mauney, Masterton, 2008).
Lähteet: Mauney, D.W., Masterton, C., (2008). Small-Screen Interfaces in HCI Beyond the GUI. Design for Haptic, Speech, Olfactory and Other Nontraditional Interfaces. Ed. Kortum, P., Morgan Kaufman.
