torstai 11. elokuuta 2011

ISO 9241-110 sisältää käyttöliittymän "perusperiaatteet"


ISO 9241-110 Dialogin periaatteet on käyttöliittymäsuunnittelijan keskeistä osaamista
ISO 9241-110 sisältää käyttäjävuorovaikutuksen suunnittelun keskeisiä periaatteita. Sisältö nimensä – ”periaatteet” - mukaan ei ole suoraan keittokirjamaisia konkreettisia ohjeita, vaan niitä on suunnittelijan sovellettava. 
ISO 9241-110 on päivitetty versio aiemmasta osasta ISO 9241-10, ja siten sisällöltään ”kypsynyt” yhden kierroksen verran.
Tässä kirjoituksessa esitän osan sisällön hyvin tiivistettynä. Jonkin verran seikkaperäisemmin olen käsitellyt sitä MetStan verkkojulkaisussa http://www.metsta.fi/ipubs/docs/machinery/articles/2011_nro_009.pdf. Tarkempaa perehtymistä varten tulee standardi kuitenkin hankkia. Standardi on saatavissa myös osana SFS:n käsikirjaa 72-2. 

Periaatteet on jaettu seitsemään osa-alueeseen:
  • Sopivuus tehtävään: järjestelmä tukee käyttäjää tehtävän suorittamisessa; tehtävän suoritus ei perustu esimerkiksi valitun teknologian ominaisuuksiin. 
  • Itsekuvautuvuus:  käyttäjille on selvää, missä dialogissa he ovat, missä kohdassa dialogia he ovat, mitkä toimet ovat mahdollisia ja miten ne voidaan suorittaa
  • Yhdenmukaisuus käyttäjän odotuksiin nähden: järjestelmä vastaa käyttäjän ennakoitavissa olevia tilannekohtaisia tarpeita ja yleisesti hyväksyttäviä käytäntöjä
  • Sopivuus oppimiseen: järjestelmä avustaa ja ohjaa käyttäjää järjestelmän käytön oppimisessa
  • Hallittavuus:  käyttäjä kykenee aloittamaan ja hallitsemaan vuorovaikutuksen suuntaa ja nopeutta, kunnes tavoite on saavutettu
  • Virheiden sieto: tarkoitetut tulokset voidaan saavuttaa syötteissä olevista ilmeisistä virheistä huolimatta joko ilman käyttäjän korjauksia tai vähäisin korjauksin
  • Sopivuus yksilöllistämiseen: käyttäjät voivat muokata vuorovaikutusta ja tiedon esittämistä vastaamaan yksilöllisiä kykyjään ja tarpeitaan

Kukin osa-alue sisältää useita periaatteita, ja kukin periaate on konkretisoitu esimerkillä. Esimerkiksi yksi itsekuvautuvuuden periaate on: 
  • Missä tahansa dialogin vaiheessa käyttäjälle esittävän tiedon olisi opastettava käyttäjää dialogin suorittamisessa loppuun. 
  • Ja tätä konkretisoiva esimerkki:  Hotellivarausjärjestelmä antaa käyttäjän syöttää tarvittavat tiedot ja käyttää painikkeita [Seuraava] ja [Edellinen] dialogin vaiheiden läpikäymisen ohjaamiseen.