torstai 25. elokuuta 2011

Käytännön käytettävyysvihje: käyttäjähaastattelut

Tee käyttäjähaastatteluja niin, että opit ymmärtämään käyttäjien työn

Tässä alkaa CreaBase-projekti päättyä. Voi olla, että senkin jälkeen kirjoittelen tähän blogiin jotain.

Mutta ajattelen kirjoittaa tähän lopuksi muutamia käytännön vihjeitä, jotka haluaisin nostaa keskeisinä "vinkkeinä" käyttöliittymäsuunnittelussa.

Ja aloitan siitä, että käyttöliittymäsuunnittelun perustaksi tulisi ymmärtää käyttäjän työ.

Käytettävyys on käyttäjän työn tukemista, ja hyvä järjestelmä/ tuote on siis sellainen, joka tukee käyttäjän työtä. Sen vuoksi käyttäjän työn tunteminen on ensiarvoisen tärkeää.

Se, miten minä olen pyrkinyt ymmärtämään käyttäjän työtä, on käyttäjien haastattelut seuraavilla periaatteilla:

  • Haastatellaan siis siinä mielessä, että oppii aidosti ymmärtämään käyttäjän työn
  • Tässä tulee ymmärtää se, että käyttäjät eivät monestikaan osaa jäsentää työtään ja pukea ajatuksiaan selkeästi. Kyse ei ole siis siitä, että haastatellaan ja kirjataan käyttäjien sanomisia ylös
  • Ydin on se, että opit ymmärtämään työn. Itselläni on useinkin käynyt niin, että tällaisessa haastattelutilanteessa itse käyttäjäkin on oppinut omasta työstään sellaista, mitä ei ole itse jäsentänyt aiemmin
  • Tee tarkentavia kysymyksiä, tulkintoja jne. 

Käyttäjän työn ymmärtäminen antaa perustaa myös käyttöliittymää syvemmille asioille, kuten tietorakenteen suunnittelulle. Ks. http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/05/kayttajalahtoinen-tietorakenne.html.

Tiedän, että yllä oleva selitys haastatteluista ei ole tyhjentävä "resepti". Mielestäni sellaista ei voi antaakaan, koska kyse on ymmärtämisestä, haastattelijan oivalluksiin perustuvasta jäsennys- ja ajattelutyöstä. Mutta ehkä tuo antaa idean siitä, mistä on kysymys.

Toinen tapa ymmärtää käyttäjien työtä on käyttäjien työn havainnointi (kutsutaan engl. contextual inquiry). Tämä on periaatteessa vahvempi tapa; siinähän ollaan kentällä. Ja periaatteessa myös ehdottomasti suositeltava. Ongelmana kuitenkin se, että havainnointi vaatii enemmän resursseja. Itse lähtisin aina ensi haastatteluista. (tai itse asiassa ihan ensiksi luen saatavilla olevat dokumentit, jotta haastatteluihin menisi mahdollisimman hyvällä taustatietämyksellä).