Mikä hyödyllistä käytettävyystutkimusta?

Asiasta käytettävyysnavigoijablogissa (siinä myös mobiili näkökulma!)

http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/08/mika-hyodyllista-kaytettavyystutkimusta.html

ISO 9241: Perustietoa käyttöliittymäsuunnittelijoille ja käytettävyysasiantuntijoille

Moniosainen ISO 9241 -standardi sisältää oleellista perustietoa jokaiselle käyttöliittymäsuunnittelijalle ja käytettyvyysasiantuntijalle

ISO 9241, Ihmisen ja järjestelmän välisen vuorovaikutuksen ergonomia, on laaja moniosainen standardi, joka sisältää periaatteita ja ohjeita käyttöliittymäsuunnittelun eri osa-alueisiin. Standardin eri osat sisältävät hyödyllistä perustietoa, joista jokaisen käyttöliittymäsuunnittelijan ja käytettävyysasiantuntijan olisi hyvä olla selvillä.

Ohjelmistojen suunnittelun sekä käytettävyyden varmistamiseen ohjeita antavat keskeiset osat ovat: 

• ISO 9241-110: Dialogin periaatteet (suomennettu)

• ISO 9241-11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi (suomennettu)
• ISO 9241-12: Tiedon esittäminen (suomennettu)
• ISO 9241-13: Käyttäjäopastus (suomennettu)
• ISO 9241-14: Valikkodialogi
• ISO 9241-15: Komentodialogi
• ISO 9241-16: Suorakäyttödialogi
• ISO 9241-17: Lomakepohjainen dialogi
• ISO 9241-20: Tieto- ja viestintäteknologian laitteiden sekä palvelujen esteettömyyttä koskevat ohjeet (suomennettu)

• ISO 9241-129: Opastusta yksilöllistämiseen
• ISO 9241-151: Opastusta www-käyttöliittymiä varten (suomennettu)
• ISO 9241-171: Ohjelmistojen esteettömyttä koskevaa opastusta

• ISO 9241-210 Vuorovaikutteisten järjestelmien ihmiskeskeinen suunnittelu (aiemmin ISO 13407)

Osat sisältävät kaikkiaan satoja yksittäisiä periaatteita tai ohjeita. Standardin osissa valaistaan ohjeita myös esimerkein - tosin vaihtelvissa määräin - jotka parantavat ohjeiden luettavuutta ja ymmärtämistä.

Standardi ei ole mobiilispesifinen - itse asiassa siinä ei ole erityistä osaa mobiiliohjelmistojen suunnitteluun. Kuitenkin standardin sisältö on laajasti yleispätevää, niin mobiilisovelluksille kuin muillekin.  

Tämän blogin seuraavissa kirjoituksissa annan tietoa  tiivistetysti kunkin osan sisällöstä ja esimerkkejä osien ohjeista tai periaatteista. Sisältöön tarkempi perehtyminen - ohjeet kattavammin - edellyttää osien hankkimista (standardit ovat tekijänoikeuksien alaisia, eikä niitä saa kopioida). Ajatus on, että blogin perusteella lukijat saavat käsityksen standardin osien keskeisistä sisällöistä.  

käytettävyysammattilaisen eettiset säännöt

Eettiset säännöt on periaattessa käytettävyysammattilaisen perustietoa: http://www.usabilityprofessionals.org/about_upa/leadership/code_of_conduct.html .

Itse olen nyt joutunut näihin perehtymään, ja ne kyllä antavat tukea, jos joutuu hankalaan tilanteeseen (ei siis teknisesti vaan eettisesti).

käyttöliittymän mallia...

tietyllä tavalla mobiili käyttöliittymä tämäkin: http://360vr.com/2011/06/22-discovery-flight-deck-opf_6236/index.html

Mikä olikaan käytettävyyden määritelmä? Mitä ajatuksia ja kokemuksia?

Näin kesälomien päättyessä kertaus perusasioihin. Onko aito, oikea käytettävyyden määritelmä joskus hukassa? (ainakin itse joudun virallista määritelmää aina aika etsimään). Määritelmähän on sanamuodoltaan aika monimutkainen, ja hieman erilaisia käännöksiä näkyy eri kirjoituksissa. 


Käytettävyysnavigoija-blogissa käyn läpi määritelmää ja kyselen kokemuksia: 
http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/08/mika-olikaan-kaytettavyyden-maaritelma.html

Käyttäjävaatimukset, käyttäjätarpeet, käyttäjätoiveet - mikä ero?

On tärkeää ymmärtää, mitä eri termeillä tarkoitetaan. Otsikossa mainitut termit eivät suinkaan tarkoita samoja asioita. Kirjottelen asiasta Käytettävyysnavigoija-blogissa:
http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/kayttajatarpeet-toiveet-ja-vaatimukset.html

--------------
Tämä on sitten viimeinen kirjoitus ennen kesälomia. Palataan asiaan elokuun alussa!

Kokemuksia ulkopuolisen tekemästä käytettävyysarvioinnista

Kirjoitin Hanki käytettävyyttä! -blogiin yhden erityisen positiivisen kokemuksen tekemästäni käytettävyysarvioinnista. http://hankikaytettavyytta.blogspot.com/2011/06/ulkopuolinen-kaytettavyysarvioija-ei.html

Kyseessä oli ison julkisen organisaation verkkosivujen arviointi.  Vaikka kyseessä ei ole mobiili sovellus, niin arviointiperiaatteet ja -käytännöt ovat yleisiä ja siten myös sovellettavissa mobiilimaailmaan.

Yksi mielenkiintoinen havainto oli se, että sivujen suunnittelijat (= "käyttöliittymäsuunnittelijat") olivat olleet varsin yksinäisiä  suunnittelutyössään. Eli kollegat ja muut eivät olleet ehtineet paneutua asiaan ja sen vuoksi ulkopuolinen tuki koettiin arvokkaana.

Ja tulee mieleen: missä määrin tuotteiden käyttöliittymien suunnittelijat kokevat vastaavan tyyppistä "yksinäisyyttä"? Osaisiko joku kommentoida?