Mikä olikaan käytettävyyden määritelmä? Mitä ajatuksia ja kokemuksia?

Näin kesälomien päättyessä kertaus perusasioihin. Onko aito, oikea käytettävyyden määritelmä joskus hukassa? (ainakin itse joudun virallista määritelmää aina aika etsimään). Määritelmähän on sanamuodoltaan aika monimutkainen, ja hieman erilaisia käännöksiä näkyy eri kirjoituksissa. 


Käytettävyysnavigoija-blogissa käyn läpi määritelmää ja kyselen kokemuksia: 
http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/08/mika-olikaan-kaytettavyyden-maaritelma.html

Käyttäjävaatimukset, käyttäjätarpeet, käyttäjätoiveet - mikä ero?

On tärkeää ymmärtää, mitä eri termeillä tarkoitetaan. Otsikossa mainitut termit eivät suinkaan tarkoita samoja asioita. Kirjottelen asiasta Käytettävyysnavigoija-blogissa:
http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/kayttajatarpeet-toiveet-ja-vaatimukset.html

--------------
Tämä on sitten viimeinen kirjoitus ennen kesälomia. Palataan asiaan elokuun alussa!

Kokemuksia ulkopuolisen tekemästä käytettävyysarvioinnista

Kirjoitin Hanki käytettävyyttä! -blogiin yhden erityisen positiivisen kokemuksen tekemästäni käytettävyysarvioinnista. http://hankikaytettavyytta.blogspot.com/2011/06/ulkopuolinen-kaytettavyysarvioija-ei.html

Kyseessä oli ison julkisen organisaation verkkosivujen arviointi.  Vaikka kyseessä ei ole mobiili sovellus, niin arviointiperiaatteet ja -käytännöt ovat yleisiä ja siten myös sovellettavissa mobiilimaailmaan.

Yksi mielenkiintoinen havainto oli se, että sivujen suunnittelijat (= "käyttöliittymäsuunnittelijat") olivat olleet varsin yksinäisiä  suunnittelutyössään. Eli kollegat ja muut eivät olleet ehtineet paneutua asiaan ja sen vuoksi ulkopuolinen tuki koettiin arvokkaana.

Ja tulee mieleen: missä määrin tuotteiden käyttöliittymien suunnittelijat kokevat vastaavan tyyppistä "yksinäisyyttä"? Osaisiko joku kommentoida?

Mitä ovat käytettävyysvaatimukset?

Käytettävyysvaatimusten määrityksen olisi oltava käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun keskeinen toimenpide. Käytettävyysvaatimukset määrittävät tavoitteet kehitettävän sovelluksen käytettävyydelle: kuinka hyvää käytettävyyttä tavoitellaan.

Ks. Käytettävyysnavigoija-blogi: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/mita-ovat-kaytettavyysvaatimukset.html

"Käytettävyysvaikuttavuus"

"Käytettävyysvaikuttavuus" kuullostaa ehkä oudolta ja epäelegantilta käsitteeltä. Kuitenkin se tarkoittaa keskeisiä perusteita käytettävyyssuunnittelulle (niin mobiilille kuin muullekin).

Tästä on kirjoitus Käytettävyysnavigoija-blogissa: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/haluttu-kaytettavyysvaikuttavuus.html

Mobiilin käyttöliittymän suunnitteluprosesseista

Tässä blogissa on kirjoitettu toistaiseksi lähinnä mobiilien laitteiden suunnitteluohjeista. Kuitenkin käytettävyyssuunnittelu prosessina on periaattessa samanlaista, on kyseessä sitten mobiili laite tai normaalinäyttöinen tietokone.

Yleisen käytettävyyssuunnittelun prosessi on kuvattu standardissa ISO 9241-210 ("ihmiskeskeinen suunnittelu). Kirjassani Navigoi oikein käytettävyyden vesillä (www.kaytettavyyskirja.net) olen tulkinnut ja vähän laajentanutkin ko. standardin esittämää mallia.

Vaikka kirja on aika uusi, niin ajatukset täsmentyvät koko ajan (toivottavasti oikeaan suuntaan). Ja kirjoitan uusiksi näitä täsmennyksiä. Silloin kun nämä asiat ovat yleisiä, ei mobiilimaailmaan rajoittuvia (mutta siis myös mobiilimaailmaan päteviä), niin kirjoitan niitä Käytettävyysnavigoija-blogiin. Laitan tähän blogiin sitten linkkejä, kun teen kirjoituksia sinne.

Ja ensimmäinen linkki: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/haluttu-kaytettavyysvaikuttavuus.html

Joskus kirjoittaminen on parempi ratkaisu kuin valinnat

Yleensä mobiililaitteilla on suositeltavaa käyttää valintoja, mutta joissakin tapauksissa kirjoittaminen on tehokkaampi ratkaisu

Tekstin kirjoittamista tarvitaan usein, mutta mobiililaitteella se on hidasta, varsinkin ilman näppäimistöä. Tämän vuoksi aina kun se on mahdollista, mobiililaitteilla tulisi käyttää valintaa kirjoittamisen sijaan.

Poikkeuksena tästä säännöstä ovat tapaukset, jossa valintojen määrä on kovin suuri, kuten vaikkapa pörssikursseissa kirjoittaminen voi olla valintaa kätevämpää. Esimerkiksi ’IBM’:n nimen kirjoittaminen on helpompaa käyttäjälle kuin valinta: ensin sopiva teollisuuden ala, sen jälkeen kirjoittaa ’I’, sen jälkeen tehdä valinta vierittämällä ruutua oikean yrityksen kohdalle. Käyttöliittymässä, joka luottaa pääasiassa valintaan kirjoittamisen sijaan on myös se hankaluus, että tieto voidaan järjestää monella eri tavalla ja käyttäjillä saattaa olla omat näkemyksensä tiedon organisointiin.

Weissin kokemuksen mukaan valintojen määrä pitäisi olla karkeasti ottaen alle 20, jotta niiden käyttäminen kirjoittamisen sijaan on kannattavaa. Erityisesti, kun valinnat voidaan jakaa osakategorioihin, kuten esimerkiksi kaupungit eri alueisiin maiden sisällä, on tekstin syöttö ön paremmin soveltuva ratkaisu kuin valinta.

"Suosi valintaa kirjoittamisen sijaan" -ohjetta ei tulekaan ottaa täysin kirjaimellisesti, kunhan muistetaan, että käyttäjillä on omat ongelmansa tiedon syöttämisessä ja se otetaan huomioon suunnittelussa.

Lähde: Weiss, Scott: Handheld Usability (2002). John Wiley & Sons