Käyttäjävaatimukset, käyttäjätarpeet, käyttäjätoiveet - mikä ero?

On tärkeää ymmärtää, mitä eri termeillä tarkoitetaan. Otsikossa mainitut termit eivät suinkaan tarkoita samoja asioita. Kirjottelen asiasta Käytettävyysnavigoija-blogissa:
http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/kayttajatarpeet-toiveet-ja-vaatimukset.html

--------------
Tämä on sitten viimeinen kirjoitus ennen kesälomia. Palataan asiaan elokuun alussa!

Kokemuksia ulkopuolisen tekemästä käytettävyysarvioinnista

Kirjoitin Hanki käytettävyyttä! -blogiin yhden erityisen positiivisen kokemuksen tekemästäni käytettävyysarvioinnista. http://hankikaytettavyytta.blogspot.com/2011/06/ulkopuolinen-kaytettavyysarvioija-ei.html

Kyseessä oli ison julkisen organisaation verkkosivujen arviointi.  Vaikka kyseessä ei ole mobiili sovellus, niin arviointiperiaatteet ja -käytännöt ovat yleisiä ja siten myös sovellettavissa mobiilimaailmaan.

Yksi mielenkiintoinen havainto oli se, että sivujen suunnittelijat (= "käyttöliittymäsuunnittelijat") olivat olleet varsin yksinäisiä  suunnittelutyössään. Eli kollegat ja muut eivät olleet ehtineet paneutua asiaan ja sen vuoksi ulkopuolinen tuki koettiin arvokkaana.

Ja tulee mieleen: missä määrin tuotteiden käyttöliittymien suunnittelijat kokevat vastaavan tyyppistä "yksinäisyyttä"? Osaisiko joku kommentoida?

Mitä ovat käytettävyysvaatimukset?

Käytettävyysvaatimusten määrityksen olisi oltava käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun keskeinen toimenpide. Käytettävyysvaatimukset määrittävät tavoitteet kehitettävän sovelluksen käytettävyydelle: kuinka hyvää käytettävyyttä tavoitellaan.

Ks. Käytettävyysnavigoija-blogi: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/mita-ovat-kaytettavyysvaatimukset.html

"Käytettävyysvaikuttavuus"

"Käytettävyysvaikuttavuus" kuullostaa ehkä oudolta ja epäelegantilta käsitteeltä. Kuitenkin se tarkoittaa keskeisiä perusteita käytettävyyssuunnittelulle (niin mobiilille kuin muullekin).

Tästä on kirjoitus Käytettävyysnavigoija-blogissa: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/haluttu-kaytettavyysvaikuttavuus.html

Mobiilin käyttöliittymän suunnitteluprosesseista

Tässä blogissa on kirjoitettu toistaiseksi lähinnä mobiilien laitteiden suunnitteluohjeista. Kuitenkin käytettävyyssuunnittelu prosessina on periaattessa samanlaista, on kyseessä sitten mobiili laite tai normaalinäyttöinen tietokone.

Yleisen käytettävyyssuunnittelun prosessi on kuvattu standardissa ISO 9241-210 ("ihmiskeskeinen suunnittelu). Kirjassani Navigoi oikein käytettävyyden vesillä (www.kaytettavyyskirja.net) olen tulkinnut ja vähän laajentanutkin ko. standardin esittämää mallia.

Vaikka kirja on aika uusi, niin ajatukset täsmentyvät koko ajan (toivottavasti oikeaan suuntaan). Ja kirjoitan uusiksi näitä täsmennyksiä. Silloin kun nämä asiat ovat yleisiä, ei mobiilimaailmaan rajoittuvia (mutta siis myös mobiilimaailmaan päteviä), niin kirjoitan niitä Käytettävyysnavigoija-blogiin. Laitan tähän blogiin sitten linkkejä, kun teen kirjoituksia sinne.

Ja ensimmäinen linkki: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/06/haluttu-kaytettavyysvaikuttavuus.html

Joskus kirjoittaminen on parempi ratkaisu kuin valinnat

Yleensä mobiililaitteilla on suositeltavaa käyttää valintoja, mutta joissakin tapauksissa kirjoittaminen on tehokkaampi ratkaisu

Tekstin kirjoittamista tarvitaan usein, mutta mobiililaitteella se on hidasta, varsinkin ilman näppäimistöä. Tämän vuoksi aina kun se on mahdollista, mobiililaitteilla tulisi käyttää valintaa kirjoittamisen sijaan.

Poikkeuksena tästä säännöstä ovat tapaukset, jossa valintojen määrä on kovin suuri, kuten vaikkapa pörssikursseissa kirjoittaminen voi olla valintaa kätevämpää. Esimerkiksi ’IBM’:n nimen kirjoittaminen on helpompaa käyttäjälle kuin valinta: ensin sopiva teollisuuden ala, sen jälkeen kirjoittaa ’I’, sen jälkeen tehdä valinta vierittämällä ruutua oikean yrityksen kohdalle. Käyttöliittymässä, joka luottaa pääasiassa valintaan kirjoittamisen sijaan on myös se hankaluus, että tieto voidaan järjestää monella eri tavalla ja käyttäjillä saattaa olla omat näkemyksensä tiedon organisointiin.

Weissin kokemuksen mukaan valintojen määrä pitäisi olla karkeasti ottaen alle 20, jotta niiden käyttäminen kirjoittamisen sijaan on kannattavaa. Erityisesti, kun valinnat voidaan jakaa osakategorioihin, kuten esimerkiksi kaupungit eri alueisiin maiden sisällä, on tekstin syöttö ön paremmin soveltuva ratkaisu kuin valinta.

"Suosi valintaa kirjoittamisen sijaan" -ohjetta ei tulekaan ottaa täysin kirjaimellisesti, kunhan muistetaan, että käyttäjillä on omat ongelmansa tiedon syöttämisessä ja se otetaan huomioon suunnittelussa.

Lähde: Weiss, Scott: Handheld Usability (2002). John Wiley & Sons

Suunnittelusuosituksia Internet-palveluille

Viisi suositusta suunniteltaessa Internet-palvelujen käyttöliittymiä: 1. sisällön optimointi, 2. tietokoneen ja kännykän käyttötavat, 3. kännykän kykyjen laaja hyödyntäminen, 4. kännykän resurssien kompensointi ja 5. sisällön päivitys. Mobiili erillissovellus voi tarjota paremman käyttökokemuksen kuin mobiili selain. 

Vartiainen (2009) on kerännyt väitöskirjassaan Suunnittelusuosituksia Internet-palvelujen kännykkäkäyttöliittymille yhteensä viisi eri näkökulmaa, jotka pitäisi ottaa huomioon suunniteltaessa Internet-palvelujen käyttöliittymiä. Nämä suositukset ovat:

1. Sisällön optimointi. Mobiilissa web-selaimessa webin sisältö pitäisi optimoida vastaamaan mobiililaitteen näytön tulostuskykyä. Vähintäänkin selaimella tulisi olla visualisointimenetelmä, joka muuntaa sisällön pienelle näytölle soveltuvaksi. Erillissovellus (mobiili client-sovellus) voi optimoida käyttöliittymän sisällön tietyn Internet palvelun tarpeisiin.
2. Tietokoneen ja kännykän käyttötavat. Mobiilin web-selaimen pitäisi hyödyntää tuttujen pöytätietokoneiden käyttötapoja, mutta sen lisäksi tuoda uusia ratkaisuja mobiilia käyttöä varten. Erillissovellus voi olla suunniteltu erityisesti tietylle mobiililaitteelle ja mobiilikäyttöön.
3. Kännykän kykyjen laaja hyödyntäminen. Mobiilin web-selaimen käyttöliittymän pitäisi tarjota miellyttävä käyttäjäkokemus hyvän navigointinäppäimen, pienen näytön ja yhdenmukaisen vuorovaikutuksen kautta. Erillissovellus voi hyödyntää käyttöliittymän ominaisuuksia, joita laitteella on käytössä, sisältäen parannetun grafiikan ja välittömän palautteen.
4. Kännykän resurssien kompensointi. Mobiilin web-selaimen pitäisi tuottaa erikoislaatuisia käyttöliittymäratkaisuja korvaukseksi rajoitetuista mobiililaitteen resursseista. Mobiililla erillissovelluksella on mahdollisuus täysin hyödyntää laitteen ominaisuuksia, joilla piilottaa tekniset yksityiskohdat käyttäjältä, tarjota mielekkäitä oletusarvoja, automatisoida toimintoja ja mahdollistaa yhteydetön käyttö.
5. Sisällön päivitys. Web-selain tarjoaa Internetin sisällön manuaalisen päivittämisen sekä automaattisen lataamisen. Sen pitäisi optimoida päivittäminen tavalla, joka on hyödyllinen käyttäjälle. Erillissovellus voi olla täysin integroitunut vastaavaan Internet-palveluun: se voi tarjota pääsyn ajan tasalla olevaan sisältöön ilman manuaalista päivitystä. (Vartiainen, 2009).

Vartiainen on lisäksi verrannut toisiinsa mobiilien erillissovellusten ja web-selaimen tyypillisiä eroja niiden ominaisuuksissa, koska mobiilit Internet-palvelut on mahdollista toteuttaa näillä kahdella eri tavalla. Mobiili web-selain on pääasiallinen tapa toteuttaa palvelut ja se voi yleensä tukea useita erityyppisiä Internet-palveluita, kuten pc-tietokone. Se ei ole kuitenkaan optimoitu erityisesti jollekin palvelulle, eikä siksi voi tarjota optimaalista käyttökokemusta millekään tietylle palvelulle. 

Mobiili erillissovellus taas on täysin integroitu vastaavaan Internet-palveluun ja se pystyy hyödyntämään alustan mahdollisuuksia ja optimoimaan käyttöliittymän palvelun tarpeita vastaavaksi. Siten sillä on edellytykset tarjota käyttäjälle parempi käyttökokemus kuin mobiililla web-selaimella. Toisaalta mobiilin erillissovelluksen kehittäminen voi olla työlästä sekä toteuttamiskelvotonta kaikille alustoille. 


Lähteet: Vartiainen, E., (2009). Design Implications for Mobile User Interfaces of Internet Services. Doctoral Dissertation Helsinki University of Technology, Faculty of Information and Natural Sciences, Department of Media Technology. Saatavilla: http://lib.tkk.fi/Diss/2009/isbn9789522481429/isbn9789522481429.pdf